Esitteitä / Hinnasto / Asennusohjeet / Vinkkejä tuotteiden käyttöön

      
Kainpo Combi plus esite      
Kainpo Ultra Swing esite
     
     
       
             Kainpo lisävarusteet esite      
Kainpo varaosat esite   



Kainpo kuvasto 2017   https://drive.google.com/open?id=0B7KcA8T84ztkZlA4ZFdGM250aGs


Asennusohjeita  
Kainpo Universal asennusohje 
Kainpo Combi PLUS asennusohje  
Kainpo Ultra Swing asennusohje
 
Kainpo turvaviiksi asennusohje

 
Kainpo nylonholkki asennusohje

Kelkkanarun kiinnikkeet
   

https://youtu.be/gi06lkSyTlc


Muita käyttövinkkejä


Kickbiken pakkaaminen vetokoukkuun asennettavaan pyörätelineeseen

Kickbike on asennettavissa myös vetokoukkutelineeseen kunhan vain tietää mihin asentoon se laitetaan.
Tässä järkevin tapa on asettaa pyörä kuvan mukaisesti takapyörä taivasta kohti.
HUOM! Muista katsoa, että etupyörä tulee sille puolelle jossa ei ole pakoputkea!
Ja jos pakoputki on molemmin puolin, niin siitä selviää kun ottaa etukiekon irti!




 
Jalasten huolto /voitelu 
Kaikkia kolmea eri jalastyyppiä on tosiaan mahdollista huoltaa ja parantaa niiden luisto-ominaisuuksia! 
Seuraavassa kerrottu perustoimenpiteet jolla vauhtia tulee varmasti lisää! 


Yleisjalas (perinteinen potkukelkan jalas) 

Moni on varmasti hinkannut potkukelkan jalaksiaan esim. hiekkaan parantaakseen potkurinsa luistoa. 
Tämä onkin periaatteiltaan ihan oikea konsti nopeasti ilmaantuvan pintaruosteen poistoon, 
mutta tässä tulee hiukan lisävinkkejä joilla potkurin saa luistamaan vieläkin liukkaammin! 

  • Ota aluksi 120 hiekkapaperia ja hio pitkin liikkein jalaksista naarmut ja ruosteet pois. 
    (Jos jalakset oikein huonnossa kunnossa käytä vaikka karkeutta 80, jonka jälkeen vasta 120) 
  • Siirry tämän jälkeen karkeuteen 240 ja huomaat kuinka pinta alkaa jo näyttämään tasaiselta.. 
  • Seuraavaksi karkeus 400 ja pinta alkaa jo kiiltelemään. 
  • Ota sitten käyttöön ns.”karhun kieltä” ja käy sillä jalakset läpi.
    (Jos mahdollista, niin käytä porakoneeseen laitettavaa ”karhunkieli-rullaa”, mutta käsinkin homma onnistuu.. )
  • Lasimaisen lopputuloksen saamiseksi täytyy jalakset käydä läpi vielä 600 vesihiomapaperilla, tietysti vettä apuna käyttäen, niin jalakseen saadaan aivan peilikirkas pinta! 
Nyt luisto on sellainen, että suosittelen jopa jarrun hankkimista... 



Image result for kickspark runnersMuovijalakset (liuku-ja hankijalas) 

Uutena ja täysin naarmuttomana nämä muovijaksethan luistavat kohtuullisen hyvin, 
mutta muutamien lenkkien jälkeen on niidenkin pohjaa hiukan syytä käsitellä. 
Toki jalasten kunnosta riippumatta antaa pieni voidekäsittely aina hiukan lisäluistoa.. 
Tässä muovijalaksen voiteluvinkit.. 
  1. Käy aluksi pohja läpi pitkin liikkein karhunkielellä. 
    Jos pohjat oikein naarmuiset käy ne ennen karhunkieltä läpi 120-240 hiekkapaperilla suoraviivaisin liikkein. 
  2. Hankaa tämän jälkeen vahaa muovijalaksen pintaan. 
    HUOM! Kylmilläkään keleillä älä käytä kovempia kuin vain violettia vahaa, koska muovin materiaalista johtuen kovemmat vahat kuten sininen ei siihen kunnolla tartu. Violettikin vaha antaa tälle kovalle muovi-materiaalille kyllä huippu luiston! Leudoilla, kosteilla keleillä voit käyttää kunkin kelin mukaisia pehmeitä vahoja! 
  3. Kiinnitä vaha tämän jälkeen hankaamalla luonnonkorkilla kiinni jalakseen. 
    (pitovoiteluun käytettävä korkki, mutta tietenkin mitä ei ole pitovoiteluun käytetty!) 
  4. Lopuksi harjaa nylon harjalla jalaksen pinta kiiltäväksi. 
HUOM! Voiteluraudan käytöstä ei hyötyä ole, koska jalasten muovi ei ole huokoista. 
Voidetta ei raudalla laitettaessa imeydy yhtään sen enempää kuin käsinkään hankaamalla! 
Pahimmassa tapauksessa kuumaa rautaa käytettäessä pinta palaa ns. ”karrelle” ja luisto-ominaisuudet heikkenevät oleellisesti! 

Jos haluat tehdä ”kilpavoitelun”, niin edellisten vaiheiden jälkeen hankaa pohjaan 
vielä kelin mukainen ”fluorinappi” ja kiinnitä se myös korkilla. Lopuksi myös tässä tapauksessa viimeistely harjalla. 

HUOM! Helpoin ja yksinkertaisin tapa saada hetkeksi luiston parannusta on levittää pohjaan esim. Roden fluoripitoinen FEF-pikaluisto! 
Riittää kun levittää fluorinesteen purkin päässä olevan sienen avulla ja sitten voitelu onkin valmis! 
Tällä konstilla onnistuu muutaman kilometrin vetopyrähdykset mainiosti!

Suksiin verrattuna näihin muovijalaksiin riittää nämä em. toimenpiteet, eikä erikoisemmista virityksistä kyllä mitään hyötyä saa.. 
Toki voi aina koittaa jos sillä keinoin henkisen yliotteen muista saa.. 

Image result for kickspark runnersJääjalakset 

Jääjalasten ”viritystarpeen” tietää seuraavanlaisista seikoista.. 
  • Ensimmäinen on tietysti, että mikäli jalakset pitävät hienolla jäällä liutellessä minkäänlaista rahinaa, niin silloin luistopinta/pinnat eivät ole tasaiset ja ne on syytä käydä hiekkapaperein lävitse. 
  • Alkukartoituksen voi tehdä sormella, joka kyllä kertoo missä kohdin epätasaisuuksia on.
  • Tämän jälkeen jalakset käytävä vaiheittain läpi kuten yleisjalaksessakin, mutta jääjalaksessa harvoin tarvitsee aivan niin karkeista papereista lähteä liikkeelle kuin yleisjalaksessa.. 
  • Loppukillotus 800 paperilla ja kelkan pitäisi liikkua aivan äänettömästi! 
  • Tosi-hifistelijät toki viimeistelevät pinnan vielä timanttitahnalla... 

Toinen viritystarve tälle jääjalakselle on niiden teroittaminen.

Teroitustarpeen tietää siitä mikäli tuntuu, että kelkka ei kaarteessa tahdo pysyä linjassa ja sen sivuttaispitoon ei voi luottaa.. 
Lähinnä tämä teroitustarve tulee esiin kilpakäytössä kun potkitaan esim. ovaalirataa todella kovaa. 
Tavallisen kuntoilijan ei tarvitse jalaksia lähteä teroittelemaan jos tarkoituksena on vain retkiluistelubaanoilla kuntoilu/nautiskelu. 
Jos kuitenkin teroitustarvetta on, niin paras väline tähän tarkoitukseen on ns. saksenteroitin jolla helpoiten saa jalaksiin pitoa.. 

Työskentely tapahtuu tässäkin pitkin vedoin ja niin monta kertaa, että jalas rupeaa jopa sormessa hiukan terävältä tuntumaan. 

Liika terävyyskään ei sitten hyvä asia ole, koska se syö automaattisesti myös luistoa terän painuessa syvemmälle jäähän, 
joten sivuttaispitokin on hiukan myös kompromissi-asia! 
Teroita siis vähän kerrassaan ja käy välillä jäällä kokeilemassa pito-ja luisto-ominaisuudet! 

Teroituksen jälkeen on pinta vielä hiukan siloitettava 600-800 paperilla joka tasaa teroittamisen tuomat epätasaisuudet. 

HUOM! Teroittimen käytössä oltava varovainen, koska sillä voi myös jalaksen pilata jos homma ei ole hallinnassa!
Sillä tekee meinaan jalakseen äkkiä sellaista ”nimismiehen kiharaa” että niiden pois saamiseen joutuu seuraavan yön jalasta ”kelkkakopilla” hiomaan!




 

Astinlaudan suojuksen testiarviot ja käyttövinkit, sekä ohessa myös jalkinepuolen testituloksia

Testien perusteella suojus on osoittautunut todella merkittäväksi apuvälineeksi jos kaikilla keleillä meinaa potkia! Millään kelillä ei astimen päälle ole kertynyt esimerkiksi lumipattia joka eniten potkimista häiritsee.. 
Toinen iso asia on se, että kuminen suojus mahdollistaa rennon seisomisen astimen päällä myös nastakengällä tai sparkkosella. Tämä kumiseos kestää lisäksi erittäin hyvin nastarin käyttöä eikä suojusta tarvitse olla todellakaan jatkuvasti vaihtamassa! Toki piikkikengällä on suositeltavaa tehdä jalanvaihto heilahdustyylillä ja hiukan keventäen, niin käyttöikä pitenee entisestään. Ei siis piikkien varasssa pyörähdyksiä jalanvaihdon aikana!
Plussana täytyy mainita myös suojuksen kääntämismahdollisuus kun toinen puoli rupeaa näyttämään riittävän kuluneelta.

Seuraavassa astinlaudan suojuksen toiminta erilaisilla keleillä, sekä toimivin 
suojus/ kenkäyhdistelmä omissa testeissämme.

Sulamaa, maastokäytössä:

Maastossa rytyyttäessä kumi tuntuu vaimentavan kivasti tärinää, joten jalka pysyy kivasti astimella. 
Tasaisen kumin päällä myös kivempi seistä nappulakengällä tai nastarilla kuin varsinaisen alumiinisen ja reikäisen astinlaudan päällä.. 
Ihmetykseksi suojus ei ole tasaisesta kumista huolimatta sateellakaan liukas!

Räntä/loska +-0

Suojus pysyi koko ajan täysin puhtaana.
Tienpinta sen verran loskainen, ettei nastoittamattomalla kengällä enää pystynyt potkimaan.
Nastalenkkarin ja Sparkkosen välillä ei tällä kelillä pidossa ollut eroa, mutta nastalenkkari toki hiukan miellyttävämpi käyttää.
Yhteenvetona voisi todetakin, että suojuksen lisäksi paras valinta tämmöisellä kelillä jalkineeksi on riittävillä nastoilla varustettu nastalenkkari. Meillä testissä olivat Inov8-merkiltä Oroc 280, sekä Oroc 340.
Oroc 280 on todella miellyttävä tunnokas ja äärimmäisen kevyt suunnistukseen kehitetty kilpajalkine 
ja Oroc 340 taas Coretexsilla varustettu hiukan raskaampi harjoitusjalkine nastoilla. 
Lenkkikäyttöön tällaisiin märkiin olosuhteisiin ehkä järkevin valinta tuo oroc 340, jolloin sukat pysyvät hiukan kauemmin kuivina. 
Muutoin kevyempi ja matalakantainen Oroc 280 toimii potkiessa paremmin!

Kostea uusi lumi 0-3 

Jälleen astinlaudan suojuksella varustetun Kickbken astinlauta pysyi puhtaana ilman lumipaakkuja. Ilman suojusta olevan astimen päälle sen sijaan kertyi hetkessä sellainen tiivis ”lumikinos” että astimen päällä pysyminen täysin mahdotonta, sekä nastakengillä, että sparkkosilla! 
Lisäksi lumipaakku muodostui hetkessä niin kovaksi, ettei sitä meinannut saada edes terä-aseella hakkaamalla irti..
Nastarin ja sparkkosen välillä ei eroa juuri ollut jos käytettiin astimen suojusta, mutta ilman suojusta Sparkkosella hiukan paremmin astimella pysyi..
Kelin vaihtuessa sellaiseksi jolloin satanut uusi lumi vähitellen ”liippaantuu” kovaksi ja tienpinta rupeaa kiiltelemään, kannattaa lenkille sitten laittaa Sparkkoset vaikka astimessa suoja olisikin. 
Niiden leveä ja terävä hammastus puree silloinkin kun nastalenkkarista ominaisuudet loppuvat!
Hyvä varokeino on epäselvällä kelillä ottaa Sparkkoset mukaan reppuun tai rullata vaikka ohjaustankoon roikkumaan jolloin tarpeen vaatiessa ne on nopeasti laitettavissa nastalenkkarin päälle jos rupeaa lipsumaan!

Kuiva pakkaslumi -5 - -20 

Kuivalla pakkaskelillä kannattaa astimen suojaa ilman muuta käyttää kuten muillakin talvikeleillä. 
Jalkineiksi riittää kuivalla pakkaslumella täysin pelkkä nastalenkkari ja sillä on kuitenkin hiukan miellyttävämpi astimella seistä kuin Sparkkosella.